Kun lukee Hesaria tai kuuntelee demareita, saa selville kaikkien suomalaisten kuuluvan keskiluokkaan. Mielenkiintoni herätti tämä kummallinen keskiluokka. Mikä se on? Mikäli en väärin muista, luokkajako meni suunnilleen seuraavasti. Ryysyköyhälistö, porvaristoa tukeva, kerjäläisistä ja taskuvarkaista koostuva järjestäytymätön joukko. (Nykyisin vastaa lähinnä peruspäivärahalaisia, pienyrittäjiä ja ylempiä toimihenkilöitä.) Proletariaatti, työläiset jotka ovat niin köyhiä että joutuvat myymään työtään muille. (Nykyisin lähinnä järjestäytynyt työväestö ja alemmat toimihenkilöt.) Porvarit jotka elävät toisten työllä (nykyisin osakkeenomistajat sekä koroilla eläjät) sekä tietenkin maankorolla elävät maaomistajat. (Vastaa nykyisiä maanvuokraajia, kaivosoikeuden omistajia jne.)
Listasta ei löytynyt keskiluokkaa. Siispä kyseessä lienee uusi luokka joka ei kuulu mihinkään edellä mainituista. Sen nyt jokainen ymmärtää että he ovat katkaisseet työriippuvuuden eivätkä siis kuulu proletariaattiin, sekin on selvää etteivät he riistä muiden työtä taikka kuulu maanomistajiin. Tuskinpa kerjääminenkään kuuluu heidän elinkeinoihinsa. Jos minun täytyy arvailla, uskoisin heidän elävän robottien tuoman hyvinvoinnin kautta. Kuten tiedämme, Marxin kuvailema tuottavuuden nousu on jatkunut koko 1800 luvun loppuajan sekä 1900 luvun läpi. Ja tuottavuuden nousu tarkoittaa aina parempia ja tehokkaampia koneita sekä työmenetelmiä. Mistä seuraa lopulta lähes täysin automaattinen tuotanta ja palvelut jotka siis palvelevat keskiluokkaa sekä työvoimana että tulojen lähteinä. Mikä tietenkin on hyvä asia. Jokainen tervehtii ilolla päivää jona pääsee eroon kellon orjuudesta ja voi siirtyä päätoimiseksi kuluttajaksi.
Ainut mikä minua vaan on hiukan ihmetyttänyt. Viime vaaleissa KOK teki hyvän kampanjan vetoamalla proletariaatin tarpeisiin. Kampanjassa muistettiin niin pienipalkkaista sairaanhoitajaa kuin köyhää kunnan insinööriä. Eipä täysin huomiotta jäänyt ryysyköyhälistökään, luvattiinhan kaikille hyväpalkkaista työtä (työnteon pitää kannattaa aina). Ja yllättäen KOK sai melkoisen vaalivoiton. Kun taas SDP, joka keskittyi hallituskaudellaan ajamaan keskiluokan asioita sekä proleteriaatin ja ryysyköyhälistön kurjistamiseen menetti paikkoja.
Nyt herääkin kysymys onko Hesarin ja SDP todellisuuden taju ehkä vallan huumassa hiukan vääristynyt niin että keskiluokan koko yliarvioitiin ja proletariaatin koko aliarvioitiin. Ja olisiko KOK oppinut oppositiossa jotakin sellaista mitä mustien autojen takapenkiltä ei näe. Ainakin kun seuraa puheita, tällainen käsitys nousee pintaan. Jaskari ehdotti sosiaaliturvan sovittamista niin että pieni palkkanen työ ei heti alussa poista työttömyysturvaa. Siis Lex Jaakonsaarta edeltävään tilanteeseen paluuta.
Kun kyseistä malli käydään soveltamaan, se täytyy saada koskemaan myös toimeentulotuen asiakaita niin että jokainen työtön voi tienata pienen summan, nykyisen hintatason mukaan n. 500 /kk ilman että se heikentää etuuksia.
Jos kyseinen järjestelmä saadaan palautettua, se tietenkin syö keskiluokan ansioita (tai ainakin kateutta), uskon Jaakonsaaren kiemurtelevan kauhuissaan. Mitä jos koko sossun elättien lauma ryntäsi töihin, sellaista onnettomuutta ei valtion talous kestäisi. Tosin, jos vaikkapa 50 000 työtöntä menisi tuon muutoksen avulla osa-aikatöihin, valtion kulut eivät kasvaisi nykyisestä, maksetaanhan heille sosiaalietuudet nykyisinkin. Se ei kuitenkaan keskiluokan edustajia vakuuta, onhan kyseessä köyhälistölle suuri elintason nousu. Tuo 500€ kk mahdollistaisi 3 kk aikana mm. Uuden polkupyörän, sadetakin sekä lasten turvaistuimen ostamisen ja rahaa jäisi vielä kymppisotalla työpaikkaruokailuun.
Punakynä
Auvo Rouvinen
Kitee