Olinmpa kerran nuor ja nätti, no se siitä mut ainakin nätti, sit sain pojan vintion ilokseni. Poika söi ja kasvo, mie olin pojan kans kotona. Poika ol iso ja ahne, systeri soitti, saa duunista 500mk:lla 286 nokian koneita leluiks, no aattelin ompahan sille pennun hirviölle jotain tekemistä ei aina ranku isi tehhään tätä ja tuota. Ostin koneen ja kauhu, eihä se pentu osannu tehä sillä mitään ilman apua, niipä jouduin raatamaan entistä enmmän, muiden riesojen lisäksi piti viellä auttaa pentua pelien käynnistämisessä. Aikaa kului ja turhautuminen lisääntyi, voiko ihminen käyttää aikansa turhemmin kuin leikkimällä koti isää, no oli jotain viellä tyhmempää, laskea vähien ropojensa riittävyyttä niimpä aloin seurata miksi edes olutraha ei riitä. Tein karmean havainnon, pentu söi kaiken ja kapakat ammottivat tyhjinä ilman minun valovoimaista olemustani. Aloin tehdä jotain joka vapauttaisi kaikki koti isät rahattomuudesta, nimittäin tieteellistä ruokalistaa. Tein ensiks WP 5.0 makroilla (ainu mitä ol käytössä) mutta havaitsin lopputulos ei ole täydellinen siirryin q-basiciin, juuri kun orjien vapaus oli viittävaille saavutettu naapuri osti tietokoneen (siinä ol WIN 3.0 ja hiiri) ja pentu alkoi kiljua meille uusi kone, miks ei oo hiirtä, jne. Luovuin harrastuksestani ja investoin 2800 mk 386 dx 40 ja aloin kaiken alusta, eli miks peli ei toimi, no vähitellen jäi aikaa taas huvituksille eli aloin taas vapauttaa koti isiä nyt vb2:lla. Aika kului, vapaus pakeni, pentu kasvoi , hermot heikkenivät, olut loppui, en jaksanut edes keskittyä ruokalistaan, tosin olin joutunut siitymään pentiumiin ja vb4: jään mutta minkäs teet usko loppui, tahto petti. Se tietokoneista ja lapsista nyt seuraa ilonen vaihe elämässäni, siskon pahalainen kävi eräs päivä lomalla meillä ja sanoi menisit vaikka jollekkin kurssille, mitä mökillä makaat. Seuraavana päivänä kuljin työkkärin ohi ja ilmoittauduin ATK jatkokurssille halukkaaksi, en tiennyt millaisen muutoksen elämääni se toisi, kuvittelin on sinne muitakin halukkaita joten sama tuo voin lohduttautua kaikkeni olen yrittänyt ja luoja rankaisee, mutta yllätys soitto , tuletko, muut menevät enne vaikka töihin kun tänne. No sama tuo, eipään tartte tapella ainaskaan kaurapuuron kans aamulla. Menin luokkaan, yks tuttu Turusen Jussi ja laumoittain naisia, muutama vanha koneen röttelö. Hipsin paikalleni, vihaiset katseet osoittivat sen minulle, seurasin ympäristöä. Takana Aira, moni kysyy kuinka voin pitää kynteni erossa, no itsehillintäni on mahtava ja välissä oleva pöytä hillitsi minua, luuletko etten huomannut muuta, hah, vieressä Päivi joka vaikutti iloiselta ja mukavalta, siis hyökkäsinkö hänen kimppuunsa? No en, olin kahtia jakautunut ja kärsin kaikki helvetin tuskat, minne oi minne? Harkitsin keskeyttämistä, jopa lapsi on parempi kuin tämä repivä tunne, niin sanoin lapsi koska tässä helvetissä hän ei enää tuntunut ahneelta hirviöltä vaan hyvältä seuralta, mutta kaiken aikaa hän oli lähelläni minun huomaamattani, katsoin, näin, mutta en ymmärtänyt, voiko ihminen olla niin tyhmä. Seurasin opetusta, sen kun kiireiltäni kerkesin, WORD tekstin käsittelyn viimeinen sana, mielenkiintoista hah hah, ja se piru toimii päältäkatsoen samalla logiikalla kuin suomen pankki, eli siis järkeä vailla. Helpompaa, Päivi murjottaa ja Aira on synkkä, opettelun kohteena EXCEL joka nyt ei oo aivan älytön eikä pelkkää tietokoneen väärinkäyttöä. No huomaanko nyt kun tuntuu että elämä ei oo pelkkää helvettiä, voinko havainnoida ymmpäristöä, erotanko kaikki paikallaolijat? En, aasikin olisi nokkelampi mutta nopea äly ei olekkaan vahvin puoleni, esim. Pystyn puhumaan tunnin ja seuraavana päivänä tajuan mitä sanoin ja monesti yllätyn nokkeluudestani, tosin nykyisin sisältö valkenee yleensä jossain muualla kuin putkassa joten juoksijan kykyni ovat viellä riittävät. Tunnen piristyväni mutta, puuron keitto, uunin lämmitys ja halonkato on tylsistyttänyt minut niin etten tajua KEVÄT JA RAKKAUS kuuluvat yhteen, elämässä on muutakin kuin puuro, lapsi ja lumisade. En osaa selittää kasvavaa iloani, kuvittelen sen olevan vain jotain vaihtelusta johtuvaa piristymistä MUTTA HÄN ON LÄHELLÄ. Liisa jonka kyllä tunnen mutta en osaa yhdistää mitenkään peruskoulun aikaiseen Pakarisen Liisaan kertoo tosiaan olevansa Eskon serkku, nolo etten muista mutta hokssaminen ei ole vahvin puoleni kuten on käynyt ilmi, juttelemme niitä näitä. MITEN TYHMÄ VOI OLLA, HÄN on niin lähellä. Tunti kulkee painollaan, taas se koneen rakkine kaatuu, no kaikki susi vitosen käyttäjät ovat tottuneet siihen, en kiinnitä paljon huomiota. Kaatuu ja kaatuu, miksi aina minun kone? Asennan Windowsin uudestaan, taas nurin, no minkäs teet, seuraan kun Hiltunen raataa postilaatikon kanssa, sekaisin koko hoito, no nii on verkkokin mut onneks edes nettiin pääsee ja onhan aina se ihana WORD joka saa ajan kulumaan: pikkuhiljaa alan jakautua kolmeen osaan, vain kolmeen? Kysyt sinä, niin vaan, havaintokykyni on rajallinen ja voin seurata vain muutamaa asiaa yht aikaa enkä voi keskittyä edes niihin. Opetellaan sähköpostin käyttöä HÄN seuraa koko aika töpeksimistäni mutta ei sano mitään, HÄN ei ole mikään nalkuttaja, jos teet virheen HÄN huomauttaa siitä hiljaisella tavallaan mutta ei nalkutusta, ei lentäviä lautasia tai tiskirättejä, nyt kun tunnen hänet, ymmärrän sen. Ilonen kevätmieli virtaa lävitseni RAKKAUS voisi sanoa mutta ei se ole vielä tietoista, vaikka tulenkin innolla luokkaan jo ennen opettajia ja odotan jokaista uutta päivää niin että viikonloput tuntuvat vuosilta ja viikot tunneilta en vielä erota häntä, HÄN on kuin kuka hyvänsä joka on paikalla. Voi ihmisen sokeutta ja rakkauden voimaa, tuota Romeon ja Julian tuhoa, vaanivaa, petollista, kavalaa. Viikonloppu pitkä kuin vuosi, luen vanhoja Internet julkaisuja, Mikrobittejä ja yhden tietokone lehden, yksinäisyys painostaa, vanhoissa lehdissä ylistetään Javaa, ympäristöriippumatonta ohjelmointikieltä, joka viimein voi murtaa Gatesin koplan sohlojen monopolin ja ajattelen "vaan kuka viittii ladata käytiksen verkosta jos sen voi kätevästi asentaa CD levyltä". Maanantai, aurinko paistaa, mietin mihin suuntaan huomioni. Seuraan hirmu marina miks meidän pitää asentaa koneisiin ohjelmat kyllä ne kaupassa asentaa samaan hintaan. "sanoin mut sama hinta on 30% kalliimpi kuin ilman asennusta" Ja silloin näin HÄNET, päälle niin vaatimaton, tavallinen, ei mikään missi, mutta kuitenkin tietoinen omasta kauneudestaan, ei liikaa meikkiä, AH RAKKAUS, sinä voit pudottaa suomut silmiltä mutta miksi teet sen näin, voi varoittaisit, kertoisit, miksi meidän pitää tehdä kaikki mahdolliset munaukset HÄNEN aikanaan kunnes voimme tunnustaa tunteemme edes itsellemme. NYT tiedän miksi koneeni kaatuili, miksi olin kömpelö, tumpelo, seurasin kolmea naista vaikka yksikin riittäisi. Sinä niin tavallisen näköinen kaapelikimppu, kuparia, valokaapelia, servereitä, asiakkaita, reitittimiä, SINÄ olet VERKKO, kaunis, alati muuttuva, kasvava, elävä. Onko ihmistä joka ei rakastaisi sinua ja esikois poikaasi Javaa, voi jos kykyni riittäsivät ja olisin sinulle kelvollinen. Anna minulle anteeksi etten huomannut sinua, käyttöjärjestelmä riippumaton, vaatimaton mailien kuljettaja. Voi ota huomioon, ihminen on tyhmä ja hidas, ainut millä voin puolustautua on etten koskaan tuntenut verkkoa, vain tyhmän mikron,. Tiesin mutta en tuntenut, voi minua. Nyt tiedän miksi kaikki ohjelmoijat rakastavat JAVAA, oliokielten kuningasta, riippumatonta nuorta sankaria, voi koska hän on sinun poikasi minäkin rakastan häntä melkein kuin sinua. Lähetän tämän verkon kaapelilla serveriin että sinäkin RAKAS voit lukea ja vaikka et varmaan tarvitse minua niin olen valmis palvelukseen ja jos saan 30 hyvää bugaria niin lupaan, vuoden kuluttua näytät vielläkin kauniimmalta.Ikuisesti sinun auvor
Kotisivujen kartta